Inspiraatio edelleen hukassa

Kaivataan lunta tänne Etelä-Suomeen!

Joululahjatoiveita

Eilen oli palkkapäivä ja nyt on taas vähän rahaa. Niimpä mietinkin, että mun pitää varmastikkin säästää ne rahat joululahjoihin. Musta joulussa on parasta(tietty joulukinkun ja suklaan jälkeen) just lahjojen antaminen. Lahjojen saaminenkin on tietysti plussaa, mut ite just tykkään hirveesti keksii kaikille jotain kivaa ja nähdä niitten ilmeet ku ne avaa niitä lahjoja ihan ikionneissaan. Oon ite vähän semmonen "materialisti", et innostun kaikesta uudesta, oli se sitten sukkia tai jotain muuta "tylsää". Mua on siis helppo miellyttää :D

Tänä vuonna mulla on toistaseks vaan ihan muutama joululahjatoive. Ensinnäkin mun on ihan pakko saada yksi peli; nimittäin Uncharted 3!

Oon joskus aiemmin jo hehkuttanu siitä ku ostin Uncharted 2:sen ja mä joteski tykkään ihan sikana tästä pelisarjasta. Tää on just sellanen peli mikä on tarpeeks helppo seikkailupeli(jossa on vielä kiinnostava juoni) mulle, kun esimerkiksi appiukolleni. Tää on vähän niinku vanhat legendaariset Tomb raiderit, joita aikoinaan pelailin parhaan kaverini ja hänen isänsä kanssa! Tykkään ihan sikana ratkoo niitä kaikkia arvoituksia ja löytää salaisia luolia ja piiloja :D
Koitan malttaa odottaa jouluun asti, jos joku sattuis ostaa tän pelin mulle. Muutoin ostan sen ite ittelleni synttärilahjaks!

Toinen joululahjatoiveeni ois nää joidenkin rakastamat ja taas toisten vihaamat aikuisten potkupuvut:

Haluisin jonkun näistä väreistä. Toi on aivan ihana toi mintunvihreä ja sit toisaalta mun lemppari väri on sininen. Mut sit toi harmaakin on ihan superihana, ku siinä on noi pinkit yksityiskohdat. Apuva haluan nää kaikki!

Ja ukolle tietty viel tämä, ku siin on noita söpöjä karhukuvioita :)

Nää on vaan niin mahottoman kalliita, että taitavat jäädä tällä kertaa ihan vaan haaveeksi(varakkaammat yksilöt voi käydä tilaamassa oman pukunsa TÄÄLTÄ). Ja tässä vaiheessa alkoi taas köyhän pikku Lauran aivot raksuttamaan, että mitäs jos tekiski itte tommosen puvun. Hmmm.... mikä ettei. Pitänee kävästä joku päivä kangaskaupassa ;)

Tottista ja Isänpäivää

Eilen oli kyllä aivan mahtava päivä. Illalla olinkin jo aivan nuukahtanut enkä jaksanut tehdä muuta kuin katsella nauhoitettuja ohjelmia digiboksilta.

Elikkäs me oltiin eilen heti aamusta meiän kennelin kavereiden kanssa vähän tottistelemassa. Sillä meiän kennelin omistajalla oli mukana kolme hassua lagottoa ja sitten siellä oli vielä yksi kennelin kautta tuttu oman lagottonsa kanssa. Meiän Osku mukaan lukien siellä oli siis viisi iloista lagottoa juoksentelemassa. Tämä oli vasta meidän ensimmäinen tottis-tuokio, joten me harjoiteltiin katsekontaktia ja sivulle menemistä. Osku tietää jo tosi hyvin, että katsekontaktilla saa namia, joten sen harjoittaminen sujui todella hyvin jo ensikerralla.

Sivulle menemisessä olikin jo enemmän haastetta niin koiralle kuin emännälleen. Koska Osku on minun ensimmäinen koirani, en ole vielä tottunut minkäänlaiseen koiran kouluttamiseen. Oli siis hyvä kuulla kennelin omistajalta ohjeita ja vinkkejä. Muunmuassa käskysanan oikeaan aikaan sanominen ja "naksusanan" opetteleminen on tärkeitä tottista helpottavia asioita. Naksusanalla tarkoitetaan siis sitä, mikä sanotaan koiralle kun sen on ansainnut palkinnon(namipalan). Jos käyttää usein "hyvä poika" tai "hienosti" sanoja normaali elämässä, niin ei kannata valita sitä naksusanaksi. Siksi hyvä naksusana olisi esimerkiksi vaikkapa "jes".

Hetken harjoiteltuamme katsekontaktia ja sivulle menemistä, päästimme kaikki koirat vapaaksi juoksentelemaan ja voi pojat, että Oskulla oli kivaa juoksennella kavereittensa kanssa.


Tämä kuva on takapihaltamme.

Osku on vielä aika ujo vieraiden koirien seurassa, mutta niiden lagottojen kanssa Osku tunsi heti olevansa osa laumaa :)

Muutaman tunnin palellettuamme, lähdimme poikaystäväni porukoille syömään Isänpäivä- päivällistä. Tarjolla oli erittäin maukasta karjalanpaistia ja perunoita, salaattia, porkkanalaatikkoa ja voi että ties mitä herkullista. Koska mun isä edelleenkin asuu Kiinassa, niin en ole pahemmin Isänpäivää juhlinut, mutta ukon porukoille on aina suuri ilo mennä. Siinä seurassa vatsalihakset joutuu koville, kun naurunremakalta ei voi välttyä.

Pöytään tuodaan kaksi Viennetta jäätelökakkua. Pappa tokaisee isälle:
"Kummans sä otat?"

Season of the witch

Meillä oli eilen kotona leffailta ja katsottiin siis elokuva Musta noita.

Siinä ristiretkeltä pakenevat ritariystävykset saavat vankilan sijasta tehtäväkseen viedä noidaksi syytetyn nuoren naisen surmattavaksi. Tuona aikana kaikkialla vallitsi paha rutto ja noidan surmaamista pidettiin ratkaisuna kaikelle. Matkalle mukaan lähtee myös pappi, ritari, huijari ja ritariksi haluava nuorukainen. Matkan aikana jokainen kokee kohtalonsa jollain tapaa jne jne. En halua paljastaa koko tarinaa.

Tämä oli taas tämmöinen yksi esimerkki Nicolas Cagen "bad hair day:sta" :D

No ei vaan siis elokuva oli kaiken kaikkiaan ihan ok. Se ei ollut mitenkään ihan super tylsä, että sen jaksoi kuitenkin seurata ihan loppuun asti kokonaan. Elokuva etenee sen verran mukavasti, että siinä haluaa koko ajan tietää, että mitä seuraavaksi käy. Joten siinä mielessä elokuva oli ihan hyvä.

Juoni oli jotenkin vähän liikaa sekoitusta kaikesta. Tykkään kaiken maailman historiallisista kuvauksista, joista voi oppiakkin jotain, mutta tämä oli liian fiktiivinen opettamaan yhtään mitään. Alussa kyllä käytiin monia taisteluita ristiretkillä ja näytettiin vuosilukuja ja paikkojen nimiä, mutta ne eivät varsinaisesti juonen kannalta merkinneet mitään.

Ihan katsottava elokuva. Ei kuitenkaan sen arvoinen, että siitä maksaisi leffalipun, saati DVD:n hintaa. Kyllä se vielä joskus telkkarista tulee. Me satuttiin ostamaan se alelaarista Prismasta :D

Lack of motivation

Töissä on toisinaan ihan super tylsää. Vaikka hommaa riittää, niin ei sitten niin yhtään kiinnostais tehdä mitään. Oisinkohan mä kenties vähän taas loman tarpeessa.

Hei joko kohta saa alkaa hehkuttamaan joulua!? Edes pari lomapäivää luvassa siis :D

Syysmuutos

Sillää aikaa kun vielä haen jotain uutta tekemistä käsilleni, sain inspiraation muokkailla hieman blogini ulkoasua. Pistin siis otsikkokuvan täysin uuteen uskoon.

Mitäs tykkäätte? :)

Mitähän sitä vielä keksis....

Projektia vailla

Oli ihan pakko lisätä vielä tämä yks kuva Halloweenilta, kun kaikki oli panostanu niin hyvin asuihinsa.

Mutta niin, nyt on vähän orpo olo kun ei ole enää mitään "pakollista" projektia tehtävänä. Päässä lyö vaan tyhjää kun koitan miettiä jotain. Toisaalta talvihan on tietysti aina virkkaamisen ja kutomisen kulta-aikaa, että vois koittaa kehittää jotain sellasta, mut mitä? Lapasia, pipoja ja kaulahuiveja löytyy pilvin pimein. Villasukkia en oo tosin koskaan tainnu vielä tehdä. Pitäisköhän mun sitten ottaa seuraavaksi projektiksi villasukkien kutominen :D

Noh katotaan jos saisin mun lankavarastostani jonku inspiraation.