Vapaapäivä yksin, seitsemän vuotta yhdessä.

Olipas ihanaa, kun ei aamulla tarvinnut lähteä mihinkään. Tosin heräsin jo seiskalta, kun potkin Antin kerrankin ajoissa ylös ja töihin. Joteski tylsää olla yksin kotona, mut taas toisaalta ihan mukavaa taas vaihteeksi. Kunhan ensin vähän totun tähän yksin olemiseen. Olisin imuroinut koko kämpän, mutta imuri ei toiminut :D Ihme hyypiö...siivoaa vapaa-ajallaan.

Eilen oltiin Lagottotapaamisessa Kytöpuistossa ja siellä oli siis valehtelematta ainakin 30 koiraa. Jo se, että meillä oli kaks ja Marisalla kolme oli jo paljon, mutta siellä oli ihmisiäkin jo reilu kymmenkunta. Oli erikokoisia ja värisiä ja kokosia Lagottoja. Naureskeltiin vaan mitä ihmeellisimmille trimmauksille, tai oikeastaan trimmaamattomille koirille. Kerrankin meiän haukut ei ollu pahimmasta päästä :D Toisaalta ite en kestäis semmosta ihan resuista koiraa kauaa kattella, että kyllä siinä alkais pikku hiljaa sakset heilua.

Siellä niitä vaan viipotti ristiin ja rastiin. Se Kytöpuiston koirapuisto oli kyllä onneks tosi laaja ja siellä oli vähän enemmänkin tilaa koirille juoksennella.

Pojat oli niin sulosia, kun ne juoksentelivat siellä ihan omiaan ja aina välillä kävivät tarkistamassa, että ollaan vielä paikalla. Välillä katteltiinkin huvittuneena, kun pojat kävi nuuskuttelemassa vääriä ihmisiä ja lopulta, kun löytyi oikeat omistajat oli ilo suuri, mutta leikit veivät voiton ja pojat juoksivat taas omilleen.

Oskun sisaruksista ei tainnut tällä kertaa ollakkaan muita kuin Stella, Oskun sisko. Oli Stellallakin jo aika mielenkiintoinen leijonan harja :D

Siellä puistossa oli myös sellasia huonokuntoisia agilityesteitä, joita me sitten käytettiin koirien poseerausalustana. Marisa halusi saada mahdollisimman paljon koiria samaan kuvaan, mutta eihän siitä oikeen meinannut tulla mitään. Niitä oli paljon enemmänkin siinä, mutta ite ehdin ottaa kuvan vain neljästä koirasta, kun piti ekaksi vaihtaa kameraan toinen objektiivi.

Koitin ottaa kuvaa myöhemmin pelkästään Oskusta ja Romeosta, mutta lopulta Romeokin hyppäs alas "orrelta" ja poseeraamaan jäi enää vain Osku. No käy se näinkin. Osku on oikein söpö poseeraaja.

Marisan koirat onkin jo vähän taitavampia poseeraajia, kun hän asetteli ne nätisti tuommoiseen katokseen kaiteelle seisoskelemaan.

Puoltoista tuntia me siellä jaksettiin seisoskella, kun oli niin hyvä sääkin, mutta sitten hipsittiin takas kotio. Olipahan pojille ainakin paljon uusia leikkikavereita.

Valitettavasti pojat tais saada jonkun oksutaudin sieltä tapaamisesta, kun tänä aamuna Ronsulla ei pysynyt enää edes vesi sisällä ja pian Oskukin jo alkoi ykäillä. Kuulemma nyt on koirilla liikkeellä oksennustautia. Toivottavasti menee levolla ohi.

Vieläpä otsikkoon viitaten. Meillä on tänään Antin kanssa 7-vuotisvuosipäivä. Mun piti leipoa kakku, mut en taida jaksaa. Tai siis haluisin leipoa sen kakun, mut en välttämättä syödä :D Uudet terveelliset tavat jne. Ei sillä, saatiin eilen Antin porukoilta laivalta tuliaisiks karkkia, että se niistä terveellisistä tavoista. Toisaalta, enhän mä mitään dieettiä itelleni laatinu. Vaan vähän enemmän liikuntaa ja kehon puhdistumista.

Kattellaan.