Voihan koiruus!

Syy tähän väliaikaiseen blogihiljaisuuteen on selvä. Meidän haukku tuli viimein kotiin. Nimeksi sille tuli Osku. Osku vaatii uskomattoman paljon aikaa ja huomiota, joten mun askartelut on jäänyt ihan totaalisesti sivummalle. Mikä on siis varmasti ihan ymmärrettävää. Osku tuli meille siis viikko sitten torstaina(eli onhan siitä nyt jo vähän yli viikko). Me käytiin hakemassa se Martinlaaksosta joskus iltasella, jossa se sai leikkiä vielä viimeiset leikkinsä veljensä kanssa. Siskot sieltä olikin haettu jo edeltävällä viikolla yksi toisensa jälkeen. Osku otti meidät iloisin mielin omaksi isännäksi ja emännäkseen. Kotiin päästyämme utelias koiruus tutki paikkoja vähän kerrallaan. Meillä on kuitenkin aika iso talo, ettei me ensimmäisen illan aikana ihan kaikkea ehditty vielä tutkiakkaan. Makuuhuone kuitenkin tuli oikein tutuksi ja Osku leikkikin siellä jo villisti ensimmäisen ikioman lelunsa kanssa.

Tämä video on siis ensimmäiseltä illalta. Ei ujostuttanu yhtään uusi ihmeellinen koti. Ensimmäisen yönkin Osku nukkui kiltisti omalla paikallaan lattialla, kunhan vaan välillä sai jonkun käden silittämään ilmoittaakseen läsnäolostaan. En siis aivan turhaan tehnyt kauhealla vaivalla koiranpetiä meidän koiralle. 

Siinähän se ensimmäinen viikko sitten hurahtikin, kun ollaan opeteltu kaikenlaisia juttuja. Esimerkiksi Osku on oppinut nyt tosi hyvin, että ulos on päästävä ja jos ei pääse niin sisälläkin vain sanomalehdille. Vahinkoja tietysti sattuu, mutta nekin vain äärimäisissä tilanteissa ja harvemmin enää niitäkään. Yksin jäämistäkin ollaan opeteltu. Ensimmäinen kerta oli tietysti aivan kamala, mutta muutaman työpäivän yksin oltuaan, ei Osku enää jaksanut itkeä perään vaan luultavasti on vain nukkunut koko päivän. Ainakin energian määrästä päätellen, mitä siitä purkaantuu kun meistä jompikumpi tulee kotiin.

Pientä pureskelu ongelmaa meillä vielä tuntuis olevan. Kädet alkaa olla jo ihan täynnä kaikenlaisia naarmuja ja pieniä haavoja. Nuo pennun hampaat kun on sellaiset pienet neulat, jotka vaan pureutuu ihoon. Mutta eiköhän tästäkin ongelmasta päästä kun hampaat vaihtuvat uusiin. Vaikka EI-käsky ei täysin tehoa käsien ja jalkojen pureskeluun, niin huonekalut on sentään säästynyt pelkällä kieltosanalla. Ei se siis ihan kuuroille korville mene :D

Eihän tälle nyt voi olla pitkään vihainen. Toinen vaan haluaa vähän leikkiä :)