12. heinäkuuta 2012

Aurinkoinen ranta

Noniin, täällä taas. Lomaa vielä tämä viikko jäljellä, mutta palattiin tosiaan tiistaina sieltä Bulgariasta puol neljän aikaan aamuyöstä. Ollaan tässä sitten ihan vaan löhöilty viime päivät himassa, kun oli niin rankka reissu.

Mutta tosiaan, matka meni hyvin. Ei tapahtunut mitään konflikteja eikä mitään muutakaan ongelmia ollut. Sunny beachilla oli joka päivä reilu 30 astetta lämmintä ja hyvin tarkeni. Muutamia pilvisiä päiviäkin oli, mutta siellä oli niin kuuma, ettei ne vaikuttanut mihinkään. Kolmekymppistä aurinkorasvaa leviteltiin joka päivä iholle, niin selvittiin pahemmilta palovammoilta.

Matkassa meitä oli tosiaan minä ja Antti, äitini sekä veljeni Valtteri (as. Valtu) ja hänen avopuolisonsa Katja. Lähdettiin reissuun maanantaina 2. heinäkuuta myöhään illalla. Perillä Bulgariassa oltiin joskus keskiyön aikaan. Me majoituttiin neljän tähden Hotel Fenixiin.
Hotellissa oli oikein tyylikäs vastaanotto ja aulatilat. Siellä oli tyylikäs aulan baaritiski ja paljon sohvia istumatilana. Aulassa oli ihanan viileätä ja siellä pystyi myös pelata biljardia.
Hotellihuone oli siisti kahden hengen huone yhdellä lisävuoteella. Vaikka hotelli oli neljän tähden, antaisin pientä kritiikkiä ainakin meidän suihkusta, joka oli aivan kauhea. Sen lisäksi, että se oli pieni ja ahdas, niin sen suihkun teho oli olematon ja musta tuntui, etten saanut kertaakaan pestyä tukkaani kunnolla. Ilmeisesti Bulgariassa on Kreikan tapaan vähän huonot putket, mutta toisin kuin Kreikassa, siellä sai sentään heittää paperia vessanpönttöön.

Bulgariassa oli päivisin kyllä tosi mukava meininki. Siellä oli paljon kojuja täynnä vaatteita ja muuta roinaa ja ihan kohtuu halvat hinnat. Myyjät eivät olleet ärsyttävän tyrkkyjä eikä tuotteista tarvinnut juurikaan tinkiä. Hinnat oli asetettu sen verran alas, ettei niistä olisi saanut tingittyä, kuin sen pari kolme levaa, joka on siis ehkä vaivaiset euron tai kaks.
Juomat olivat myös erittäin halpoja, etenkin paikallinen bisse. Puolen litran tuoppi kaljaa maksoi parhaimmillaan vain kaksi levaa eli noin euron. Lisäksi joka paikassa tuntui olevan 24/7 Happy hour, joten yleensä kaikki drinkit eli coctailit oli osta 1 saat 2 meiningillä. Mikä oli aika hurjaa, koska äitini, joka juo yleensä vain lonkeroa (siis jos hän juo alkoholia), tilasi yleensä Gin tonicin ja sai siis aina kaksi yhden hinnalla :D

Yöelämä Sunny beachilla oli kohtuu railakasta. Bileet alkoi aina viimeistään ysiltä illalla ja jatkuivat läpi yön aina aamuun asti. Musiikki soi joka paikassa todella kovalla ja kadut täyttyi ahkerista sisäänheittäjistä. Myös kaikki turistit ovat yhtäaikaa tulvineet kaduille ostoksille, syömään ja tietysti juomaan. Meillä oli joka päivä melko samanlainen aikataulu; kuuden jälkeen pesulle, levolle ja puol kasilta syömään.

Ruokailussa meni yleensä useampi tunti, joten oltiin takaisin hotellilla aina joskus kymmenen-yhdentoista aikaan. Meillä nuorilla ei ollut tarvetta lähteä rellestämään baareihin teinien kanssa, eikä suinkaan 60-vuotias äitinikään sen pahemmin niistä kemuista välittänyt. Kuitenkin sinnikkäästi hänkin jaksoi valvoa joka yö melkein puoleen yöhön asti. Aamulla piti tietysti herätä aikasin aamupalalle ja altaalle ottamaan arskaa. Tosin siellä oli kyllä ihan mahdotonta saada aurinkotuolia, kun kaikki turistit olivat heti aamuseiskalta menneet varaamaan omansa pyyhkeillään. Me tyydyttiin nurmikolla makoilemiseen.

Keskiviikkona me käytiin tutkiskelemassa vähän Nessebaria. Nessebar on eräänlainen museokaupunki. Siellä on siis kirkkojen raunioita yms. Bussi Sunny beachilta Nessebariin maksoi vain yhden levan eli 50 senttiä euroissa. Voi kumpa vaan meilläkin olisi niin halpaa. Me kierreltiin Nessebaria lähinnä vaan Valtun navigoimana. Veljeni harrastaa geokätköilyä ja kuulemma myös Nessebariin on kätketty muutama kohde. Niiden perässä me sitten seikkailtiin ympäriinsä.
Nessebarissa pystyi kokemaan hieman paremmin aidon bulgarialaisen elämän. Vaikka toki sekin pelkkä turistikohde, mutta se oli silti aidompaa kuin Sunny beachilla. Sunny beach on oikeastaan rakennettu pelkäksi turistikohteeksi, eikä siellä siis oikeasti asukkaan kuin ehkä sen 300 paikallista asukasta. Loput 350 000 ihmistä on vain turistikauden työntekijöitä ja turisteja.

Bulgarialainen shopska-salaatti oli hyvää. Siinä oli tomaattia, kurkkua, punasipulia, paprikaa ja juustoa. Meiän matkaopas kertoi, että Bulgarian lipun värit esiintyy tässä salaatissa, eli tomaatti ja punasipuli alimpana, sitten vähän kurkkua ja vihreätä paprikaa ja päälle valkoista juustoa. Oikein hyvää, mutta en osaa sanoa kumpi olisi parempaa; kreikkalainen vai bulgarialainen salaatti...hmmm.

Torstaina me pidettiin ns. hengailu päivä, mutta se muuttuikin lopulta aikamoiseksi seikkailuksi. Lähdettiin taas etsiskelemään niitä geokätköjä. Käveltiin useita kilometrejä siellä kuumuudessa. Välillä olo oli kuin keskellä aavikkoa, kun kuuma hiekka poltteli varpaita.
Eka kätkö löytyi keskeltä kauppoja ja ostoskatuja, mutta loput oli piilotettu pitkin rantaa erinäisiin puskiin. Voin sanoo, että siellä oli ihan tuskasen kuuma.
Hieman kärähtäneet varpaat ja mukavat sandaalien rajat.

Perjantaina me osallistuttiin yhdelle Finnmatkojen järjestämälle retkelle. Lähdettiin viinienmaistelu retkelle Pomoriin. Käytiin ekaksi eräässä munkkien ylläpitämässä luostarissa ja sitten mentiin pariksi tunniksi kiertelemään Pomorin kaupunkia.
Siellä munkkien kylässä kasvoi kaikenlaisia hedelmiä ja aprikoosit oli varsin kypsiä jo. Niitä sai sitten poimia sieltä puusta ja minähän poimin. Se oli oikein mehukas, mutta mukavasti lämmin, kun se oli siinä auringossa kypsymässä :D Poimin laukkuun yhden jäähtymään. Antti osti parilla levalla paikallista pontikkaa eli rakiaa pienen pullollisen. Se tais mennä tuliaiseksi :)

Pomorissa me vähän eksyttiin tai ainakin me käveltiin se kaks tuntia putkeen siellä. Ehdittiin just bussin tulon aikaan kohtauspaikalle ja siitä me sitten lähdettiin viimein sinne viinitilalle.
Se viinitila oli tosi hieno ja iso. Me saatiin tervetuloviinit ja sitten jokaisesta otettiin kuva, jossa se viini ojennetaan kullekkin. Sen kuvan sai sitten tilaisuuden jälkeen ostaa muutamalla levalla jos halusi. Itse en ostanut, mutta Antti osti omansa, koska se oli kaikin puolin huvittavan näköinen. Ilmeet kohillaan jokaisella :D
 Siellä säilytettiin niitä viinejä tuommosissa reilun 7000 litran tynnyreissä.
Me saatiin maistella kahta eri valkoviiniä, kahta eri punaviiniä ja lopuksi vielä brandyä. Siinä sitten opittiin miten viinejä maistellaan ja sitten vähän arvioitiin värejä ja hajuja. Maistelun yhteydessä syötiin tietysti juustoja ja makkaroita. Maut huuhdottiin aina vedellä pois. Mielenkiintoinen tapahtuma ja tykkäsin ainakin itse tosi paljon. Ostettiin vielä tuliaisiksi kotiin pari pulloa punkkua, mikä on vähän outoa, kun en ole koskaan pahemmin ollut punaviinin ystävä :D Se oli vaan niin hyvää.
Matkalla takaisin hotellille oltiin tietysti just sen näkösiä, että "mitään ei olla otettu" ja vaan kikatettiin koko matka. Hauskaa oli.
Hotellille päästyämme emme tietenkään voineet lopettaa hienoa nousuhumalaamme ja nautittiin parit breezerit ja pesun ja levon jälkeen lähdettiin syömään ja nautittiin, mitäs muutakaan kuin lisää viiniä.
Valittiin niinkin arvokkaalta kuullostavaa viiniä kuin Donkey's milk (Aasin maito). Halvinta mitä löytyi. Myöhemmin läydettiin tätä samaa viiniä vielä kaupastakin ja ostettiin sitä taas kerran pari pulloa kotiinviemisiksi. Anttia viehätti erityisesti se, että tämä viini oli muovipullossa. Illalla ennen nukkumaan menoa olikin sitten ihan kiva pyörre päässä. Taisin sammua siinä jossain vaiheessa sänkyyn kesken telkkuohjelman, kun heräsin, niin en muistanut enää, että mitä oli tapahtunut :D

Viikonloppu vietettiin lähinnä rannalla ja välillä altaallakin. Meri oli täynnä merilevää, mutta me ei annettu sen häiritä.
Kerättiin merilevää kädet täyteen ja tehtiin siitä pallo. Merilevä tuntui ihan joltai huopavillalta. Se oli jännittävää. Sukelleltiin jonkun aikaa siellä meressä ja huomattiin, että se meren pohja oli ihan täynnä semmoisia pieniä kotilorapuja. Niitä ei kyllä tuntenut varpailla, mutta kun sukelsi pohjaan, niin niitä oli ihan mielettömän paljon. Löydettiin myös yksi pieni taskurapu, mutta se oli jo kuollut.
 Merestä noustua oli lievästi suolainen olo, joten lähdettiin pikaisesti taas hotellille pesulle ja illalla taas ulos syömään.

Vikana iltana me syötiin pitsat linnassa. Okei se oli siis linnan näköinen ravintola.
Pitsat oli ihan ok. Ei ehkä maailman parhaimpia, mutta kyllä ne maistui nälkäiselle. Hinta sellaiselle perus kinkkupitsalle oli vajaa 10 levaa eli noin 5 euroa.
Jälkkäriks tilasin vielä mansikkajäätelön, mutta eihän se mitään maniskkajäätelöä ollut vaan ihan selkeästi vesimelonijäätelöä mansikoilla koristeltuna :D haha huijausta!

Ainiin, Bulgariassa on muuten sellainen "tee se, jos et jää kiinni"-kulttuuri. Eli jos et saa oikeaa määrää rahoja takaisin tjms, niin sinua on toden näköisesti yritetty kusettaa. Meille tuli myös usein ravintoloissa vähän jotain muuta ruokaa kuin mitä oltiin tilattu, joten tämä "tee se, jos et jää kiinni" päti myös siellä. Me tosin huomattiin yleensä kaikki virheet ja annettiin niistä myös palautetta. Ei meitä niin vain höynäytetäkkään kuulkaas!

Lähtöpäivänä meillä oli paaaaljon ylimääräistä aikaa. Huonet luovutettiin perinteiseen tapaan klo 12. ja bussikuljetus kentälle oli vasta illalla klo 22. Meidän piti siis keksiä vielä jotain tekemistä viimeiselle päivälle. Lähdettiin siis pelaamaan Mini golfia!
Äiti veteli hurjasti kaksi hole-in-onea. Voittaja oli kuitenkin Katja, joka sai alennuskupongin uuteen minigolfiin ja tokaksi tulin minä ja sain alennuskupongin Fish spahan. Pyydettiin, että voisimme vaihtaa sen mini golf alennuksen toiseen Fish spahan ja päästiin kuin päästiinkin kaks henkilöä alennuksella Fish spahan. Me otettiin, se äitin kanssa, kun Katja luovutti voittonsa meille. En aluksi uskaltanut mennä siihen, koska jalkapohjani kutiavat todella herkästi, mutta menin lopulta kuitenkin.
Aluksi ne kalat kutitti ihan hirveästi! Ne tuntui sellasilta minivibraattoreilta, jotka tärisi jossain varpaan välissä ja pohkeessa ja ties missä. Lopulta mä totuin siihen mutusteluun, eikä se sitten niin kauheata ollutkaan. Jalat oli kyllä mukavan pehmeän tuntuiset ja lionneet sen hoidon jälkeen. Se oli jännä kokemus sekin :)

Loppupäivä me vaan löhöiltiin meiän hotellin aulan sohvilla ja luettiin kirjaa. Mäkin sain melkein kokonaan jopa luettua Sinkkuelämään Carrien nuoruusvuodet kirjan. Jäin siihen ihan koukkuun ja luin sen läpi muutamassa päivässä. Yleensä oon tosi hidas lukemaan kirjoja, mut se tempas vaan mukaansa. Mistä tulikin mieleen, että pitää äkkiä laittaa se seuraava osa Ensimmäinen kesä New Yorkissa tilaukseen, kun se tarina jäi niin jännään kohtaan. Tekis mieli samalla tilata myös ne kaikki DVD:t siitä TV-sarjasta. Jos halvalla jostain löytyis....
Käytiin vielä syömässä euron pitsat, ennen kentälle lähtöä ja näin viimeinkin sen ihanan oranssin auringonlaskun, jonka takia raahasin järkkärinkin mukaan. Sitä ei tietenkään ollut sillä hetkellä enää mukana, vaan nämä kuvat on otettu aina valmiilla pokkarillani. Täydellinen päätös lomareissullemme.

Sellainen oli tämän loman reissu. Toivottavasti vielä pääsis tänä vuonna johonkin mutta luultavasti ei rahat riitä enää mihinkään. Antti lähtee parin viikon päästä Liettuaan opiskelumatkalle, ja minä jään tänne yksin Oskun kanssa märehtimään :D hehe.

Ens viikolla takas töihin ja alan varmaan taas semmosella mukavalla rutiinilla kirjottelemaan vähän enemmän. Suapi nähhä.

Kiitos ja näkemiin !

29. kesäkuuta 2012

Kyllä maalla on mukavaa

Tosiaan. Tultiin eilen viimein kotiin meiän maalaisreissulta. Lähettiin siis viime viikon keskiviikkoyönä ysin jälkeen ajamaan Antin mökille Savitaipaleelle. Haluttiin ajella pimeän aikaan, ettei tuo meiän haukku paahdu autossa, kun meillä ei ole ilmastointia. Päästiin tosi mukavasti ajelemaan ilman minkäänlaista liikennettä. Kun päästiin perille, oli Osku ihan pähkinöinä ja juoksenteli ympäri pihaa kuin pieni orava ikää. Oli kuitenkin jo sen verran pimeää, että laitettiin punkat valmiiksi ja mentiin nukkumaan. Seuraavana aamuna lähdin Oskun kanssa tutkiskelemaan lisää tonttia ja järvenrantaa.
Osku ei ollut vielä koskaan uinut, joten halusin mielenkiinnolla nähdä miten se suhtautuu veteen.
Kävelin rennosti laiturille ja höpöttelin naama kiinni kamerassa Oskulle, että "tää laituri voi olla vähän jänskä, kun se liikkuu kun sillä kävelee" ja yhtäkkiä kuulekin vaan ison molskahduksen ja koira on hypännyt suoraan laiturilta veteen :D:D
Viimeinen kuva ennen molskahdusta.
Osku polski innoissaan vedessä ja minä nostin sen hädissäni niskasta ylös laiturille. Seuraavaksi meillä olikin ihan litimärkä koira. Oli kiva mennä herättämään Anttia ja kertoa sille meiän koiran ensikosketuksesta järven kanssa.

Torstai-iltana tuli Antin vanhemmat ja täti ja perjantaina tuli vielä Antin sisko ja sen poikaystävä. Meillä alkoikin olla jo kunnon Juhannus porukka kasassa. Perjantai aamupäivällä maalailtiin ahkerasti uuden autotallin seiniä. Meillä oli kunnon landepaukkuvaatteet päällä. Onneks ei ollu kukaan muu näkemässä. Maalausurakan jälkeen laitettiin kunnolla Juhannus fiilis käyntiin. Antti keksi, että vietetään Juhannus olympialaiset. Lajeina oli ammuntaa ilmakiväärillä, jousiammuntaa, frisbeegolfia, sadan metrin kaljanjuontia.... jep luit aivan oikein :D 
 Mökillä ruoka on aina sata kertaa parempaa.
 Juhannusaaton sää oli täydellinen.
Paperilautanen käy hyvin paperista :D

Meikä teki yllätysvoiton ilmakivääriammunnassa. Meillä oli tosi hieno paperilautasesta tehty taulu, jossa oli pisteet 1-5. Jokainen sai ampua kolme kertaa ja mä sain yhteensä 10 pistettä. Jee! Jousiammunnassa kukaan muu ei saanut yhtään pistettä kuin Antti ja Antin isä. Sadan metrin kaljanjuonti tapahtui siten, että kukin juoksi saunalta kesäkeittiölle ja joi tölkin kaljaa tai siideriä ja juoksi takaisin saunalle ja kun nosti kädet ylös, otettiin aika. Mä olen aina ollut semmonen siemailija, että tiesin olevani viimeinen tässä kisassa, mutta omaksi yllätyksekseni vetäsin sen jääkylmän sidukan naamaani aikaan 1:25.3. Tuli ihan kauhea brainfreeze! Mutta suoriuduimpahan kuitenkin :) Tätä pitää kyllä kokeilla kaveriporukassakin vielä joskus. Voittaja oli tällä kertaa kaikista pienin tyttöjen, Antin sisko Aino, aikaan 0:35.4. Ihan mieletöntä! Sen piti olla Antin tädin laji, mutta Aino tuli ja vei voiton :D

Sadan metrin kaljanjuonnin jälkeen heiteltiin frisbee golfia. Keksittiin omat maalit, kuten "kun osuu tuohon kantoon..." tai "mökin takana oleva kivi, jossa kasvaa kukkia päällä". Siinä lajissa pojat olivat kovilla. Eli siis Antti ja Ainon poikaystävä. Antin faijalla nousi varmaan kaljanjuonti niin pahasti päähän, että sen kiekot lenteli ihan vääriin suuntiin, hihhih.

Lisäpisteitä sai vielä uimisesta. Kaikki jotka, pulahti uimaan saivat yhden pisteen, eli kaikki muut paitsi Antin faija. Sen jälkeen aurinko oli jo niin alhaalla, että tulivat hyttyset ja ulkona istuminen alkoi olla yhtä pelkkää läiskimistä. 
Meikä naamioitui pyyhkeisiin ja hattuun vältelläkseni mahdollisimman paljon hyttysiltä. En tietenkään voinut pukeutua, koska odotin saunan lämpenemistä ja kylpemistä, ennen kuin tohdin laittaa puhtaat vaatteet päälle.

Meillä olis ollu vielä muitakin lajeja, kuten tikan heittoa ja mölkkyä sun muita, mutta ne hyttyset tosiaan alkoi käydä niin rasittaviksi, että painuin sisälle turvaan.

Juhannuspäivänä oli taas perinteinen Juhannusjalkapallo-ottelu stadialiset vastaan maalaiset. Päätettiin kerrankin mennä sinne, kun sivuutettiin se viime vuonna täysin. Tänä vuonna siellä olikin ihan mukavan aurinkoinen keli ja me kannustettiin tyttöjen ja Oskun kanssa kentän reunalla, kun poijjaat potkivat palloa.
Käveltiin Antin mummin mökiltä sinne kentälle. Kuvailin matkalla ihania maalaismaisemia, mutta tajusin vasta jälkeenpäin, että mun kameran asetukset oli jäänyt edelliseltä illalta ihan vituralleen, niin näissä kuvissa on sen takia vähän hassu sävy.
Tähän asti jokaisen pelin, missä ollaan oltu mukana, ni on maalaiset voittaneet. Stadilaiset ei oo koskaan ottanu sitä peliä niin tosissaan kuin maalaiset, niin se ei oo varsinaisesti haitannut. Stadilaiset on muutenkin aina ihan kännissä jo heti aamusta kun se peli alkaa kaheltatoista :D Tänä vuonna kuitenkin tapahtui poikkeus ja Stadilaiset voitti tuloksin 6-5. Oli tosi jännä peli ja me vaan tyttöjen kanssa huudettiin kurkku suorana yleisössä.
Meillä oli ihan super hyvä meininki ja Oskukin sai paljon huomiota osakseen. Pelin jälkeen hengailtiin vielä hetki Antin mummin mökillä, kunnes lähdettiin takaisin Antin mökille. Mökillä väsähdin ihan totaalisesti ja menin nukkumaan päikkärit. Heräsin kauheaan painajaiseen, että en saa ruokaa jos en ole tehnyt tarpeeksi hommia ja kun heräsin, huomasin, että pojat olivat maalanneet autotallin loppuun ja tytöt olivat laittaneet ruuat valmiiksi. Hitsi, että olikin muuten jo nälkä siinä vaiheessa. Onneksi sain ruokaa painajaisesta huolimatta :D

Sunnuntaina kaikki muut lähtivät takaisin Helsinkiin, mutta me jäätiin vielä muutamaksi päiväksi nauttimaan mökki rauhasta. Vaikka siellä satoikin ne pari päivää, niin oli meillä mukavaakin. Saatiin pestyä ja vahattua auto ja tehtiin lettuja iltapalaksi ja katsottiin lentoturmatutkintaa ja varastohuutokauppoja FOXilta. Ollaan jääty niihin ihan koukkuun. Kiva kattoo lentoturmatutkintaa, kun ollaan ens viikolla taas lähdössä lentelemään itsekkin. Muistan, että viimeksi katottiin sitä samaa ohjelmaa Kiinassa ollessamme ja sama juttu silloinkin; kiva matkustaa lentokoneella niitten dokumenttien jälkeen :D

No anyway, takaisin mökille. Eli siis lähdettiin keskiviikkona ajelemaan kohti Joensuuta mummini ja serkkujeni luokse.
Matkalla sää oli onneksi taas sateinen ja pilvinen, ettei tarvinnut paahtua autossa. Oskukin oli onneksi niin väsähtänyt mökillä juoksemisesta, että se nukkui kiltisti takapenkillä, lievästä autopelostaan huolimatta.

Päästiin perille Rantakylään mummini luokse. Mummini on 91-vuotias ja asuu vielä kotonaan. Hänen vointinsa on kuitenkin päivä päivältä heikempi, joten voi olla, ettei hän enää kauaa elä. Hän täyttää marraskuussa 92, joten olisi hienoa jos hän eläisi vielä niinkin pitkään. Täytyy olla ylpeä sitkeästä mummistani :)

Lähdettiin kuitenkin pian kohti Ylämyllyä serkkujeni luokse. Tosin, he eivät oikeasti enää asu siellä vaan asuvat jo kumppaneittensa kanssa kuka missäkin, mutta heidän äitinsä oli kutsunut heidät sinne ns. sukutapaamista varten. Eli siis Oskua kattomaan lähinnä ;D Siellä oli myös eräs koiravanhus, Kassu. Muistan kun Kassu tuli serkuilleni ihan pienenä pentuja ja nyt se oli jo 12- vuotias vanhuskoirus.
Osku ois taas hirveesti halunnut leikkiä Kassun kanssa, mutta eihän se vanhus enää jaksanu moista pentua. Piti pitää pojat hihnoissa, ettei ne ala rähisemään liikaa. Helena (serkkujeni äiti) ihastui Oskuun niin paljon, että olis niin mielellään ottanut sen hoitoon pidemmäksikin aikaa. Onhan tuo meiän koira kyllä niin hellyyttävä.

Eilen tultiin tosiaan viimein kotiin ja tänään meikä kävi hoitamassa rokotukset ajan tasalle. Nyt on kaikki kunnossa ja voi taas hyvillä mielin matkustella ympäri mualimaa :)

Viikonloppu toivottavasti chillaillaan vaan himassa ja pestään pyykkiä ja pakataan laukut maanantain lähtöä varten. Maanantaina siis lähtee kone kohti Bulgariaa ja siellä taas viikko rentoilua lämpimässä. Pitää varmaan siitäki taas tehä tällainen kilometripostaus, jos ja kun en jaksa ottaa läppäriä sinne mukaan :) 

Mukavaa kesää kaikille!

18. kesäkuuta 2012

Ensimmäinen lomapäivä

Tänään on tosiaan mun ensimmäinen lomapäivä ja käytin sen todella hyödyksi. Heräsin kympiltä ja sain ukonkin aikasin ylös kun pyysin sitä auttamaan maton kantamisessa ulos. Pestiin eilen meiän olkkarin matto, koska siinä nyt oli ties kuinka monta Oskun pissavahinkoa, kun se oli vielä pieni pentu. Kun oltiin saatu raahattua se matto ulos aloitettiinkin koko päivän urakka. Nimittäin pilkottiin meiän puuvaraston kaikki pöllit sopivan kokoisiksi klapeiksi. Siinä meni siis oikeasti varmaan kuus tuntia ku me niitä pilkottiin. Nyt on selkä ja jalat ja kaikki paikat ihan kipeänä, mutta ainakin saatiin jotain aikaseks :D

Vähän vielä asiaa viikonlopusta. Oltiin lauantaina viettämässä tyttöjeniltaa viiden kaverini kanssa. Käytiin ensin syömässä Memphisissä ja sen jälkeen mentiin Henry's Pubiin terdelle juomaan muutamat. Siinä alkoi jo pikkasen satamaan vettäkin, mutta me sitkeästi istuskeltiin ulkona, kunnes kello oli kymmenen ja siirryttiin sisään Tigersiin. En ollutkaan sielä vielä ennen käynyt. Se oli ihan mageen näköinen paikka ja onneksi yhdellä kaverilla oli läjäpäin drinkkilippuja, niin ei mennyt rahaakaan ihan hirveästi, muuhun kuin sisäänpääsyyn. Lähdettiin vähän ennen pilkkua ja mä ehdin vielä yöbussiinkin. En oo koskaan ennen kulkenut yöbussilla stadista tänne itä-helsinkiin, niin vähän jänskätti, että pääsenkö mä sieltä kotiin ollenkaan. Pääsin onneksi ihan tarpeeks lähelle kotia, eli en joutunut kävelemään kuin ehkä sen parisataa metriä. Jostain syystä mua ei kuitenkaan väsyttänyt yhtään kun pääsin kotiin, joten me katottiin Antin kanssa vielä vähän telkkua ennen kuin menin sitten puol kuudelta nukkumaan.

Sunnuntaina heräsinkin sitten kaheltatoista jo siivoilemaan ja sitten pestiinkin se matto. Käytiin kaupassakin vielä ennen kuin lähdettiin kaverille viettämään peli-iltaa :D Tällä kertaa pelattiin sellaista lautapeliä kuin 7 wonders.
kuva lautapeli.fi
Se oli aluks vähän monimutkainen, mutta kyllä sitä sit pikkuhiljaa alko ymmärtää. Pelattiin kolme kierrosta ja hävisin kaikki muut paitsi ekan :D Kymppiin asti pelailtiin, kunnes meille tuli niin kauhea nälkä, et oli pakko lähtee kotiin tekemään ruokaa. Syötiin iltapalaksi jättiläispatonkit. Jättiläset siksi, että siihen tuli väliin pekonia, juusto, kanaa, tomaattia ja paprikaa. Sitä oli aika vaikee syödä :D

Mutta tosiaan, mukava alku lomalle tämä viikonloppu. Seuraavaks onki sit vuorossa mökkireissu ja Juhannus. En oikeen tiedä jaksanko raahata konetta mukaan vai en. Kuvia on ainakin pakko ottaa sata ja yks, kun mulla on nyt toi mun hieno järkkärikin sitä varten :)

16. kesäkuuta 2012

Hellelauantai

Ah just tätä mä tarkoitin. Lisää tätä mun loman ajaksi :)
Nyt äkkiä ulos ottamaan arskaa Heli Kajon suloisten sävelien säestämänä ja sit pitääki alkaa miettii mitä ihmettä mä laitan tänään illalla tyttöjeniltaan päälle :D