Kyllä maalla on mukavaa

Tosiaan. Tultiin eilen viimein kotiin meiän maalaisreissulta. Lähettiin siis viime viikon keskiviikkoyönä ysin jälkeen ajamaan Antin mökille Savitaipaleelle. Haluttiin ajella pimeän aikaan, ettei tuo meiän haukku paahdu autossa, kun meillä ei ole ilmastointia. Päästiin tosi mukavasti ajelemaan ilman minkäänlaista liikennettä. Kun päästiin perille, oli Osku ihan pähkinöinä ja juoksenteli ympäri pihaa kuin pieni orava ikää. Oli kuitenkin jo sen verran pimeää, että laitettiin punkat valmiiksi ja mentiin nukkumaan. Seuraavana aamuna lähdin Oskun kanssa tutkiskelemaan lisää tonttia ja järvenrantaa.

Osku ei ollut vielä koskaan uinut, joten halusin mielenkiinnolla nähdä miten se suhtautuu veteen.

Kävelin rennosti laiturille ja höpöttelin naama kiinni kamerassa Oskulle, että "tää laituri voi olla vähän jänskä, kun se liikkuu kun sillä kävelee" ja yhtäkkiä kuulekin vaan ison molskahduksen ja koira on hypännyt suoraan laiturilta veteen :D:D

Viimeinen kuva ennen molskahdusta.

Osku polski innoissaan vedessä ja minä nostin sen hädissäni niskasta ylös laiturille. Seuraavaksi meillä olikin ihan litimärkä koira. Oli kiva mennä herättämään Anttia ja kertoa sille meiän koiran ensikosketuksesta järven kanssa.

Torstai-iltana tuli Antin vanhemmat ja täti ja perjantaina tuli vielä Antin sisko ja sen poikaystävä. Meillä alkoikin olla jo kunnon Juhannus porukka kasassa. Perjantai aamupäivällä maalailtiin ahkerasti uuden autotallin seiniä. Meillä oli kunnon landepaukkuvaatteet päällä. Onneks ei ollu kukaan muu näkemässä. Maalausurakan jälkeen laitettiin kunnolla Juhannus fiilis käyntiin. Antti keksi, että vietetään Juhannus olympialaiset. Lajeina oli ammuntaa ilmakiväärillä, jousiammuntaa, frisbeegolfia, sadan metrin kaljanjuontia.... jep luit aivan oikein :D 

 Mökillä ruoka on aina sata kertaa parempaa.

 Juhannusaaton sää oli täydellinen.

Paperilautanen käy hyvin paperista :D

Meikä teki yllätysvoiton ilmakivääriammunnassa. Meillä oli tosi hieno paperilautasesta tehty taulu, jossa oli pisteet 1-5. Jokainen sai ampua kolme kertaa ja mä sain yhteensä 10 pistettä. Jee! Jousiammunnassa kukaan muu ei saanut yhtään pistettä kuin Antti ja Antin isä. Sadan metrin kaljanjuonti tapahtui siten, että kukin juoksi saunalta kesäkeittiölle ja joi tölkin kaljaa tai siideriä ja juoksi takaisin saunalle ja kun nosti kädet ylös, otettiin aika. Mä olen aina ollut semmonen siemailija, että tiesin olevani viimeinen tässä kisassa, mutta omaksi yllätyksekseni vetäsin sen jääkylmän sidukan naamaani aikaan 1:25.3. Tuli ihan kauhea brainfreeze! Mutta suoriuduimpahan kuitenkin :) Tätä pitää kyllä kokeilla kaveriporukassakin vielä joskus. Voittaja oli tällä kertaa kaikista pienin tyttöjen, Antin sisko Aino, aikaan 0:35.4. Ihan mieletöntä! Sen piti olla Antin tädin laji, mutta Aino tuli ja vei voiton :D

Sadan metrin kaljanjuonnin jälkeen heiteltiin frisbee golfia. Keksittiin omat maalit, kuten "kun osuu tuohon kantoon..." tai "mökin takana oleva kivi, jossa kasvaa kukkia päällä". Siinä lajissa pojat olivat kovilla. Eli siis Antti ja Ainon poikaystävä. Antin faijalla nousi varmaan kaljanjuonti niin pahasti päähän, että sen kiekot lenteli ihan vääriin suuntiin, hihhih.

Lisäpisteitä sai vielä uimisesta. Kaikki jotka, pulahti uimaan saivat yhden pisteen, eli kaikki muut paitsi Antin faija. Sen jälkeen aurinko oli jo niin alhaalla, että tulivat hyttyset ja ulkona istuminen alkoi olla yhtä pelkkää läiskimistä. 

Meikä naamioitui pyyhkeisiin ja hattuun vältelläkseni mahdollisimman paljon hyttysiltä. En tietenkään voinut pukeutua, koska odotin saunan lämpenemistä ja kylpemistä, ennen kuin tohdin laittaa puhtaat vaatteet päälle.

Meillä olis ollu vielä muitakin lajeja, kuten tikan heittoa ja mölkkyä sun muita, mutta ne hyttyset tosiaan alkoi käydä niin rasittaviksi, että painuin sisälle turvaan.

Juhannuspäivänä oli taas perinteinen Juhannusjalkapallo-ottelu stadialiset vastaan maalaiset. Päätettiin kerrankin mennä sinne, kun sivuutettiin se viime vuonna täysin. Tänä vuonna siellä olikin ihan mukavan aurinkoinen keli ja me kannustettiin tyttöjen ja Oskun kanssa kentän reunalla, kun poijjaat potkivat palloa.

Käveltiin Antin mummin mökiltä sinne kentälle. Kuvailin matkalla ihania maalaismaisemia, mutta tajusin vasta jälkeenpäin, että mun kameran asetukset oli jäänyt edelliseltä illalta ihan vituralleen, niin näissä kuvissa on sen takia vähän hassu sävy.

Tähän asti jokaisen pelin, missä ollaan oltu mukana, ni on maalaiset voittaneet. Stadilaiset ei oo koskaan ottanu sitä peliä niin tosissaan kuin maalaiset, niin se ei oo varsinaisesti haitannut. Stadilaiset on muutenkin aina ihan kännissä jo heti aamusta kun se peli alkaa kaheltatoista :D Tänä vuonna kuitenkin tapahtui poikkeus ja Stadilaiset voitti tuloksin 6-5. Oli tosi jännä peli ja me vaan tyttöjen kanssa huudettiin kurkku suorana yleisössä.

Meillä oli ihan super hyvä meininki ja Oskukin sai paljon huomiota osakseen. Pelin jälkeen hengailtiin vielä hetki Antin mummin mökillä, kunnes lähdettiin takaisin Antin mökille. Mökillä väsähdin ihan totaalisesti ja menin nukkumaan päikkärit. Heräsin kauheaan painajaiseen, että en saa ruokaa jos en ole tehnyt tarpeeksi hommia ja kun heräsin, huomasin, että pojat olivat maalanneet autotallin loppuun ja tytöt olivat laittaneet ruuat valmiiksi. Hitsi, että olikin muuten jo nälkä siinä vaiheessa. Onneksi sain ruokaa painajaisesta huolimatta :D

Sunnuntaina kaikki muut lähtivät takaisin Helsinkiin, mutta me jäätiin vielä muutamaksi päiväksi nauttimaan mökki rauhasta. Vaikka siellä satoikin ne pari päivää, niin oli meillä mukavaakin. Saatiin pestyä ja vahattua auto ja tehtiin lettuja iltapalaksi ja katsottiin lentoturmatutkintaa ja varastohuutokauppoja FOXilta. Ollaan jääty niihin ihan koukkuun. Kiva kattoo lentoturmatutkintaa, kun ollaan ens viikolla taas lähdössä lentelemään itsekkin. Muistan, että viimeksi katottiin sitä samaa ohjelmaa Kiinassa ollessamme ja sama juttu silloinkin; kiva matkustaa lentokoneella niitten dokumenttien jälkeen :D

No anyway, takaisin mökille. Eli siis lähdettiin keskiviikkona ajelemaan kohti Joensuuta mummini ja serkkujeni luokse.

Matkalla sää oli onneksi taas sateinen ja pilvinen, ettei tarvinnut paahtua autossa. Oskukin oli onneksi niin väsähtänyt mökillä juoksemisesta, että se nukkui kiltisti takapenkillä, lievästä autopelostaan huolimatta.

Päästiin perille Rantakylään mummini luokse. Mummini on 91-vuotias ja asuu vielä kotonaan. Hänen vointinsa on kuitenkin päivä päivältä heikempi, joten voi olla, ettei hän enää kauaa elä. Hän täyttää marraskuussa 92, joten olisi hienoa jos hän eläisi vielä niinkin pitkään. Täytyy olla ylpeä sitkeästä mummistani :)

Lähdettiin kuitenkin pian kohti Ylämyllyä serkkujeni luokse. Tosin, he eivät oikeasti enää asu siellä vaan asuvat jo kumppaneittensa kanssa kuka missäkin, mutta heidän äitinsä oli kutsunut heidät sinne ns. sukutapaamista varten. Eli siis Oskua kattomaan lähinnä ;D Siellä oli myös eräs koiravanhus, Kassu. Muistan kun Kassu tuli serkuilleni ihan pienenä pentuja ja nyt se oli jo 12- vuotias vanhuskoirus.

Osku ois taas hirveesti halunnut leikkiä Kassun kanssa, mutta eihän se vanhus enää jaksanu moista pentua. Piti pitää pojat hihnoissa, ettei ne ala rähisemään liikaa. Helena (serkkujeni äiti) ihastui Oskuun niin paljon, että olis niin mielellään ottanut sen hoitoon pidemmäksikin aikaa. Onhan tuo meiän koira kyllä niin hellyyttävä.

Eilen tultiin tosiaan viimein kotiin ja tänään meikä kävi hoitamassa rokotukset ajan tasalle. Nyt on kaikki kunnossa ja voi taas hyvillä mielin matkustella ympäri mualimaa :)

Viikonloppu toivottavasti chillaillaan vaan himassa ja pestään pyykkiä ja pakataan laukut maanantain lähtöä varten. Maanantaina siis lähtee kone kohti Bulgariaa ja siellä taas viikko rentoilua lämpimässä. Pitää varmaan siitäki taas tehä tällainen kilometripostaus, jos ja kun en jaksa ottaa läppäriä sinne mukaan :) 

Mukavaa kesää kaikille!