6. helmikuuta 2014

Trimmauspalvelus

Mä en tiedä onkse tuo sään hirvittävä lauhtuminen vai mikä, mut mua on viime aikoina väsyttäny ihan tajuttomasti heti ku pääsen töistä kotiin. En siis oo jaksanu tehä oikeestaan mitään vaikka hirveesti tekis kyl mieli askarrella kaikkee kivaa.

No mä sit otin itteäni edes sen verran niskasta kiinni, et lupauduin trimmaamaan yhen kaverin äidin koiran. Ja siis ihan lagotto oli kyseessä, että oli ihan tuttua hommaa luvassa, vaikkakin olenkin vasta trimmailut vain näitä meiän poitsuja. Ainoa eri asia oli se, että kyseessä olikin tyttölagotto, Frida nimeltään :)
Fridan omistaja ei kehdannut enää vielä Fridaa kasvattajalleen trimmattavaksi, koska oli kuulemma saanut vähän torua takkuisesta turkista. Kieltämättä aikas tuuheassa kunnossahan Frida sitten olikin :D Tytsyä vähän jännitti, kun oli ihan uudessa paikassa ja sitten vielä trimmattavanakin, mikä ei ehkä ole koiran mielestä sitä kaikkein mukavinta puuhaa, mutta nätisti se jaksoi kuitenkin seistä pöydällä. Oli ihan mielenkiintoista trimmata tyttöä, kun on aina niin tottunut varomaan näitten meiän poitsujen vehkeitä :D Oikeastaan nyt voin todeta, että poikia on helpompi trimmata, ainakin tässä tapauksessa, koska Fridalla oli haaroväli ihan täynnä semmoista liuskoiksi huovuttunutta takkua ja sinne ei sakset niin helposti taivukkaan. Toki jos tätä ongelmaa ei ole, niin tytöt on varmasti helpompiakin trimmata.

Frida ei ollut lopulta edes niin kovin pahasti takussa mitä odotin. Ainoastaan vatsa oli enemmän päässyt takkuun ja sitten se kaikkein mielenkiintoisin takkupesäke mitä olen koskaan nähnyt, oli Fridan häntä. Siis ensinnäkin siinä oli valehtelematta ainakin 15 cm ylimääräistä ja se oli jotenkin ihmeellisesti huovuttunut itseensä kiinni eli siis se häntä oli sellainen ihan tiiviiksi huovuttunut pötkö. Kaiken lisäksi sen päälle oli kasvanut sellaista ihan sileätä ja suoraa karvaa, mikä ei vaikuttanut yhtään lagottomaiselta. No minäpä tartuin haasteeseen ja löysin kaiken sen huovuttuneen karvan alta viimein Fridan häntäluun ja nyt se onkin sitten aikamoinen siimahäntä :D Nooh äkkiä se taas kasvaa. Pitäis varmaan meiänki poitsuilta taas vähän trimmata häntiä kun ne on kohta taas semmoset puuhkat ettäh.

Noin puolentoista tunnin trimmailun jälkeen Frida oli viimein valmis ja tytteli oli iloinen päästessään alas trimmauspöydältä. Eikä aikaakaan, kun meiän ahdistelevat pojat olivatkin jo sen ympärillä. Onneksi omistaja tuli pian pelastamaan Fridan ahdistelevilta kosijoilta ja oli erittäin tyytyväinen koiransa uuteen lookkiin. Huh. Siitä tulee aina niin hyvä mieli kun voi tehdä toisen iloiseksi :)


Trimmailujen jälkeen olin taas ihan kuitti ja meinasin samantien sammua sängylle vaikka kello oli vasta seitsemän. Onneksi Osku tuli herättelemään, että ei vielä mennä nukkumaan, kun vielä pitäisi tehdä ruokaa ja käydä suihkussa...

Lopulta kuitenkin sammuin kuin saunalyhty joskus puol kympin aikaan ja päivä oli taas pulkassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti