Harvemmin tulee oikeestaan käytyä kattomassa suomalaisia elokuvia leffateatterissa, mutta tää jotenkin vakuutti mainoksillaan niin, että oli sitten pakko mennä katsomaan se. Elokuvassa oli mukavasti suomalaista huumoria ja ripaus draamaa. Loppuen lopuksi se oli tosi koskettava elokuva. Kyllä mä tän voisin kattoa uudestaankin. Oli muuten aika huvittavaa olla semmosessa pikkuteatterissa semmosten senioreiden keskellä, jotka oli pikkutakit päällä ja naureskeli niille, perus arkeakin muistuttaville, vitseille. Elokuvasta antaisin 4/5 tähteä ja suosittelen niin vanhoille kuin nuorillekkin katsojille.
Mutta oli tosiaan mukava nähdä kavereitakin pitkästä aikaa, kun ollaan nähty viimeksi joskus keväällä. Käytiin ennen elokuvaa syömässä ja vaihtelemassa kuulumisia ja kaikkea on taas tapahtunut. Ennen vietettiin aina kesät yhdessä ja käytiin ties missä festareilla ja mökeillä, mut tänä kesänä se kaikki jotenkin vaan jäi. Voivoteltiin ihan, että ompas meistä tullut vanhoja :D
Ilokseni sain kuitenkin kuulla, että Halloween kemuihin ollaan valmistauduttu jo kovaa vauhtia ja asut on jo suunnitteilla. Mäkin odotan jo innolla, että pääsen rakentamaan mun asuani ja voin sitten raportoida siitä tännekkin.
Tällä viikolla ois taas jonkun verran tekemistä ja muistettavaa. Auto pitäis ehtiä käyttää katsastettavana (toivottavasti menee läpi ykkösellä xD) ja Antin siskon Ainon uudella kämpillä pitäis käydä visiteeraamassa. Lauantaina mennää Krisun kanssa taas shoppailemaan, kun onhan perjantaina sentään palkka päivä ;) Että semmosta taas tällä kertaa. Näkyillään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti