Tällä viikolla on tapahtunut vaikka ja mitä, mutta niillä tapahtumilla on yhteinen teema. Nimittäin koirat.
Tiistaina käytiin katsomassa meiän poitsujen kanssa Antin porukoiden uutta koiraa. He olivat käyneet lauantaina hakemassa itselleen uuden pikku Jackrusselin, nimeltään Maisa. Osku ja Romeo on ollut jo niin usein Antin porukoilla hoidossa, että ne pitää sitä jo toisena kotinaan. Pojat olivatkin aivan ihmeissään, kun kämpän oli vallannut pieni, mutta pippurinen, tyttö koira.
Maisa oli tietysti myös aivan ihmeissään meiän pojista ja yrittikin kovasti komentaa heitä pois reviiriltään. Pojat ei paljoa jaksaneet pennusta välittää, vaikka se kovasti yrittikin käydä hampain kiinni poskivilloihin :D Oli kyllä hauska huomata miten meiän muka-aikuiset pojat suhtautui semmoiseen pikkuiseen komentelijaan. Onneksi ymmärsivät sen olevan vielä niin pieni, ettei sille tarvi paljoa vastaan panna. Ja jos oikein paljon alkoi ärsyttää, niin pojat hakeutuivat hyvin äkkiä ihmisten luo rapsutuksille.
Keskiviikkona käytiin ihan yllättäen Klaukkalassa luonnetestissä. Kyseessä oli siis epävirallinen Kennelliiton luoma luonnetesti, joka videoitiin mahdolliseen opetuskäyttöön. Me oltiin siis siellä Oskun kanssa, koska Romeo on vielä alle 2-vuotias.
Se luonnetesti suoritettiin sellaisessa hallissa, mihin oli merkattu sellainen alue erilaisine rasteineen. Aluksi me mentiin seisomaan sellaisen rastin päälle ja siihen tuli joku random heppu istumaan noin parin metrin päässä olevalle tuolille. Mun oli tarkoitus olla kokoajan huomioimatta sitä koiraa ja Osku tietysti meni heti hakemaan huomiota siltä hepulta. No sitten se heppu tuli juttelemaan mulle ja kysyi, että antaako se koira koskea ja tiettyhän sen antaa, kun ollaan näyttelyissäkin käyty ja on aina käyttäytynyt nätisti. No se sitten tutki Oskun hampaat ja korvat ja tassut ja massut ja sitten se kysyi, että saako se käyttää sitä koiraa lenkillä. No mä sitten annoin sen hihnan sille ja Osku lähti ihan ilosin mielin sen random hepun matkaan :D
No siinä oli sitten erilaisia lähestymis- ja ohitustilanteita, missä me seistiin keskellä sitä aluetta ja siinä sitten pyöri monta heppua meidän ympärillä pitäen meteliä taputtaen jne. Osku ei niistä juuri välittänyt. Yritti vain kauheasti hakea huomiota. Siinä sitten yhdessä tehtävässä Osku osoitti kivasti mielipiteensä kyykistymällä kakille kesken kaiken. Mulla ei siinä vaiheessa enää kestäny pokka vaan repesin nauramaan. Ja tuo koko toimitus tuli tietysti myös videolle :D
Sitten testattiin myös ääniherkkyyttä. Meidän piti taas kävellä ympäri sitä kenttää, kun yhtäkkiä alkaa sellaisten sermien takaa kuulumaan kattilankansien pauketta ja ties mitä kilinää ja kolinaa. Osku tietysti otti puolustautumiskannan asiaan ja rupesi haukkumaan hämyisille äänille. Ihan perus reaktio kotonakin, kun joku avaa ulko-oven ja koirat on toisessa huoneessa. Alkaa sellanen hälyhaukku, ettäh. Ei sillä, ihan hyviä vahtikoiria meillä :D
Testi oli lopulta aikas lyhyt. Mitään kirjallista analyysiä me ei valitettavasti saatu, mutta Marisa varmaan sai jotain niiden arvioijien rustailuja käsiinsä. Täytyy kysellä siltä joskus lisää. Jotain ne höpöttelivät, että ainakin vilkas koira on tuo meidän Osku. Joskus mä meen kyllä vielä suorittamaan sen ihan kunnon luonnetestin meiän poitsujen kanssa. Oli sen kyllä sen verran mielenkiintoista :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti